Neuvoja liikuntaan!

Peruspalvelukeskus Oivassa käynnistyi muutama vuosi sitten liikuntaneuvonta-palvelu, joka koskee kaikkia Oiva-kuntia eli Asikkalaa, Hollolaa, Hämeenkoskea, Kärkölää ja Padasjokea. Liikuntaneuvontaa tarvitseva henkilö saa lääkäriltä tai hoitajalta liikkumislähetteen, jonka avulla hän pääsee liikuntaneuvojan vastaanotolle.

Liikkumislähete on polun alku

Liikkumislähetteellä pääsee ilmaiseksi henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan.  Sehän on ylellisyyttä!

Liikkuminen on hyväksi, sen kaikki tietävät. Liikkumisen aloittaminen on silti vaikeaa. Ei jaksa, ei huvita, ei ole aikaa, ei välineitä, ei rahaa, ei liikuntakavereita, on liian vanha, vaivainen, lihava… Onhan noita syitä.

Oiva-kunnissa on käytössä liikkumislähete, jonka avulla saa käyttöönsä ammattitaitoisen liikuntaneuvojan vuoden ajaksi. Liikuntaneuvoja auttaa alkuun, tekee liikuntasuunnitelman, etsii sopivia lajeja ja ryhmiä sekä seuraa edistymistä. Kaiken tämän kuntalainen saa ilmaiseksi. Tarvitaan ainoastaan omaa tahtoa ryhtyä.

Liikkumislähetteen äärelle pääsee neuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, terveysasemilla, fysioterapiassa ja monissa muissa sosiaali- ja terveydenhuollon eli Oivan palvelupisteissä.

Itse lähetteessä on kaksi osaa. Asiakas täyttää itse oman arvionsa liikkumisestaan, jonka hän käy vastaanotolla läpi hoitajan tai lääkärin kanssa. Tämän keskustelun pohjalta asiakkaalle voidaan suositella henkilökohtaista tapaamista liikuntaneuvojan kanssa. Asiakas voi ottaa itse yhteyttä liikuntaneuvojaan tai hoitaja voi varata sen valmiiksi.

Maksuttomassa liikunnanohjaajan tapaamisessa mietitään yhdessä liikkumista ja sopivia liikuntamuotoja. Liikuntaneuvoja tuntee muun muassa kunnan liikuntatoimen tarjonnan ja osaa vinkata erilaisia ryhmiä. Samalla voidaan tehdä jo alustava liikuntasuunnitelma sekä tarvittaessa alkumittauksia. Noin kuukauden päästä on mahdollista pistäytyä uudelleen liikunnanohjaajalla kertomassa kokemuksia ja tarkistamassa suunnitelmaa. Tapaamisissa voidaan pohtia myös syömistä ja juomista. Tämän jälkeenkin liikuntaneuvojan puheilla ja sparrauksessa on mahdollista käydä tai olla häneen yhteydessä puhelimitse. Noin vuoden päästä mitataan tuloksia ja tehdään jatkosuunnitelma itsenäiseen liikkumiseen.

Aloittaminen on tehty helpoksi ja liikkuja saa liikkumiselleen vielä kannustajankin.  Kannattaa kokeilla.

Tämän palvelun mahdollistaa peruspalvelukeskus Oivan kanssa kuntien liikuntatoimet ja Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry:n maakunnallinen liikuntaneuvontaprojekti. Käy Kiinni!

Paremman terveyden puolesta

Terveydenhuollon henkilökunta voi suositella liikkumislähetettä, jos katsoo henkilön terveyden olevan vaarassa liian vähäisen liikunnan, ylipainon tai diabetesriskin takia. Liikuntaneuvoja ottaa vastaan henkilön, joka on saanut terveydenhuollon puolelta liikkumislähetteen. Hän alkaa yhdessä henkilön kanssa miettiä liikuntavaihtoehtoja ja ohjaa alkuun. Hän myös tapaa ohjattavaansa muutaman kerran. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Riikka Välivuori on Maakunnallinen liikuntaneuvonta –projektin liikuntaneuvoja. Hänen asiakkaansa ovat tulleet kohentamaan terveydentilaansa ja hakemaan apua liikunnan aloittamiseen, painon pudotukseen ja kuntoutumiseen.

Osa asiakkaista tulee innokkaina ja motivoituneina, toiset lähetteen kirjoittajan painostamana.

– Osa ei edes tiedä mistä on kyse, mutta kun se selviää, niin kiinnostus oman kunnon kohottamiseenkin löytyy, kertoo Riikka Välivuori.

Treenaus alkaa matalan kynnyksen neuvonnalla ja taustojen, tarpeiden, mahdollisuuksien sekä tavoitteiden läpikäymisellä. Liikunta alkaa monesti omatoimisesti asiakkaan mieltymysten mukaan.

– Ohjaan kannustamalla, huomioiden asiakkaan vahvuudet ja heikkoudet sekä motivoimalla.

Asiakkaat ovat myös kiinnostuneita mitä missäkin voi harrastaa, mitä voi minkäkin rajoitteen kanssa tehdä sekä millaista liikuntaa painonpudotuksen tueksi kannattaisi aloittaa.

– Tapaaminen kestää asiakkaan tarpeen mukaan puolesta tunnista tuntiin ja tapaamisia on 3-4 kertaa vuodessa.

Riikka on saanut positiivista palautetta liikuntaneuvonnasta, vaikka tuloksia ei heti olekaan nähtävissä.

– Monella on taustalla niin paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi terveyteen ja jaksamiseen. Myös asiakkaan motivaatio vaikuttaa.

Ohjattavia joka lähtöön

Asikkalan kunnan liikuntaneuvojan Elise Kettusen mukaan tyypillistä liikkumislähetteen saanutta henkilöä on hankalaa määritellä: vastaanotolle saapuu 30- 70-vuotiaita miehiä ja naisia.

- Yhteistä asiakkaille on tarve tukeen liikunnan lisäämisessä ja elintapojen muutoksessa. Asiakkaan oma motivaatio liikkumiseen on olennaista koko prosessin aikana.

Kettusen mukaan ohjattavat voidaan ryhmitellä tuen tarpeen mukaan.

- Jos tavoitteena on painonhallinta, liikuntaneuvontaprosessin on oltava tarpeeksi pitkä, jotta tuloksia saadaan näkyviin. Sen sijaan osa asiakkaista kaipaa ainoastaan käytännön kokeiluja vahvistaakseen omaa liikkumistaan.

Sykerajat mietityttävät

Kettusen mielestä on melko tavallista, että asiakas on ensimmäisellä vastaanotollaan hieman varuillaan ja epäluuloinen. Tämä liittyy usein siihen, ettei asiakkaalla ole välttämättä tietoa mistä liikuntaneuvonnasta on kyse.

- Menee hetki, ennen kuin päästään vauhtiin. Osalla taas on jo valmiiksi voimakas tahto liikunnan määrän lisäämiseen, mikä on toki erinomainen lähtökohta.

Jokaisella asiakkaalla on mieltä askarruttavia kysymyksiä. Niihin liikuntaneuvoja pyrkii prosessin aikana vastaamaan.

- Yleistyksiä kysymyksistä ei ole helppoa tehdä, koska jokaisella on omat kokemustaustansa. Ainakin sykerajat mietityttävät monia ja se, kuinka kovaa tulisi liikkua.

Pienistä muutoksista liikkeelle

Liikuntaneuvonnan asiakkaan kanssa laaditaan ensimmäisellä vastaanotolla henkilökohtainen liikuntasuunnitelma. Kettusen mukaan harjoittelua aloitetaan käytännön arkeen liittyvän toiminnon käynnistämisestä.

- Jos liikkumisesta on pitkä aika, on aloitettava pienistä muutoksista. Ensimmäinen tavoite voi olla vaikkapa kävelylenkin pidentäminen 10 minuutista 20 minuuttiin.

Liikuntaohjelman tulee sisältää ohjattavan tilanteeseen soveltuvaa kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua.

- Kestävyysliikuntaa edustavat kaikille tutut lajit kuten pyöräily, sauvakävely ja uinti. Lihaskuntoa kehittävät esimerkiksi kuntosaliharjoittelu ja erilaiset jumpat.

Haastavaa mutta kannattavaa

Elise Kettunen tapaa ohjattavaansa vähintään yhden, mutta monesti tai useamman kerran jokaisen yksilöllisestä tarpeesta riippuen. Jos ohjattava lähtee mukaan liikuntapalveluiden terveysliikuntaryhmiin, saattaa tapaamiskertoja olla viikoittain.

- Silloin seurantakin sujuu jouhevasti tapaamisten yhteydessä. Painonhallinnassa tukea tarvitsevan asiakkaan kanssa tavoitteena on tavata vähintään kolme kertaa vuoden aikana ja hoitaa seurantaa myös puhelimitse.

Asiakaspalautteita ei vielä systemaattisesti keräillä. Sen sijaan liikuntaneuvojat saavat jonkin verran palautetta suoraan ohjattavilta. Kettusen mukaan liikunnan saaminen osaksi ohjattavan elintapoja ei aina etene alun perin kaavaillulla tavalla: muutokseen kuuluvat myös epäonnistumiset.

- Minun on kuitenkin ollut ilo seurata vierestä, kun monet ovat mukauttaneet liikunnan osaksi pysyviä elintapojaan. Se on syy, miksi liikuntaneuvonta on mielestäni kannattavaa.

Liikkumislähete tsemppaa liikkumaan

Liikkumislähete on tapa saada asiakkaat liikkumaan. Lähetteitä jaetaan eniten jo keski-iän saavuttaneille ihmisille. Lähetteitä kirjoitetaan asiakkaille, joilla on riski sairastua suomalaisten perussairauksiin. Näitä ovat esimerkiksi diabetes, verenpainetauti, aivoverenkiertohäiriöt sekä sepelvaltimotauti.

”Lähete annetaan yleensä asiakkaille, joilla on painonhallinnassa tai elintavoissaan parantamisen varaa”, kertoo terveydenhoitaja Satu Willman.

Tyypillisimpiä asiakkaita ovat ylipainoiset, kakkostyypin diabetesta sairastavat ja verenpaineensa kanssa kamppailevat. Osa lähetettä pyytäneistä haluaa aloittaa liikuntaharrastuksen, mutta tarvitsevat siihen apua.

Liikkumislähetteiden kirjoittaminen asiakkaiden omasta toiveesta on vähäistä.

”Usein asiakkaat ovat kuulleet ystävältään tai naapuriltaan lähetteestä tai liikuntaneuvojista ja ottavat sen vastaanotolla puheeksi”, Willman sanoo.

”Liikunnalla on positiivinen vaikutus myös mielenterveyteen. Asiakkaalle pyritään saamaan hyvää oloa liikunnasta ja tätä kautta ajetaan liikunnan iloa asiakkaalle, joka ei ole sitä itsekseen löytänyt. Näkisin oleellisena terveysliikunnan ilon iskostamisen asiakkaalle itselleen elinaikaiseksi kumppaniksi. Nykyaikana on niin kovin helppoa olla liikkumatta”, nykyisin johtavana ylilääkärinä toimiva Mikko Timonen veistelee.

Asiakkaiden suhtautuminen liikkumislähetteeseen on pääosin myönteistä. Joidenkin kohdalla kynnys harrastaa liikuntaa on korkea ja sen vuoksi lähetteen saaminen voi tuntua haasteelliselta.

”Silloin annamme asiakkaalle vastaanotolta ajan liikuntaneuvojalle”, Satu Willman sanoo.

Vuonna 2012 liikuntalähetteitä kirjoitettiin 232. Lähetteiden määrä on noussut, sillä alkuvuodesta 2013 niitä on kirjoitettu jo noin 140.

Mikko Timosen mukaan suhtautuminen liikuntalähetteeseen on kaksijakoista.

”Toiset suhtautuvat kovinkin myönteisesti ja innostuneesti. Toiset taas eivät ollenkaan suopeasti. Tuolloin jää jotenkin surullinen olo, koska se olisi kuitenkin nimenomaan asiakkaan omaksi parhaaksi. Eihän sitä vain lähetteen lähettämisen tai tilastojen vuoksi kirjoiteta.”