Lapsiperheiden kotipalvelu (Sosiaalihuoltolaki 17 §, 20-21 §, Sosiaalihuoltoasetus 9 §)

 

Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Kotipalvelua on mahdollista saada tilapäisesti alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen tai muun syyn vuoksi.

Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan järjestää mm. seuraavissa tilanteissa:

-          raskaus tai synnytys

-          monikkoperhe

-          vanhemman uupumus/ masennus

-          perheessä on vanhemman tai lapsen pitkäaikainen sairaus

-          vanhemman ja lapsen hoitoon liittyvät käynnit

-          perheen äkillinen kriisi sairauden, kuoleman, ero tmv. syyn vuoksi

 

Kotipalvelua ei myönnetä mm. seuraavissa tilanteissa:

-          pelkkään siivouksen ja kuljetuksen tarpeeseen

-          kotona tehtävään etätyöhön

-          vanhempien harrastuksissa käymiseen

-          henkilökohtaisen avustajan tarpeeseen

 

Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan tarjota tilapäisesti tai säännöllisenä. Tilapäisessä kotipalvelussa on kyse kertaluonteisesta (käyntikertoja keskimäärin alle 1/viikko) ja lyhytaikaisesta (kesto 1-2kk) palvelusta.

Tilapäisessä lapsiperheiden kotipalvelussa ei laadita sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7§:n mukaista suunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan säännöllisessä kotipalvelussa.

Palvelusta perittävät maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) ja asetuksen (912/1992) mukaan. Maksut astuvat voimaan 1.4.2014.

1.4.2014 otamme käyttöön myös palvelusetelin.